Lukijat

maanantai 16. toukokuuta 2016

Ylioppilaalle kortti

P*skarteluhaaste #320   Mallin mukaan
Congrats
Ylioppilaalle mallin mukaan selkeä ja yksinkertaisen oloinen kortti mustavalkeana, paitsi punaista ruusuun laitoin sentään :)
 
Alimmaisena musta kartonki, sitten valkoinen jota kohokuvioin reunoista ruudukolla, että se sopisi filminauhan malliin. Ajattelin ensin sipaista mustalla kohokuvioinnin yli mutta jätin sitten sen tekemättä, että lopputulos olisi selkeästi kaksivärinen, eikä, kuten helposti käy, suttuinen.
 
Leimailtua on vain ruusu, jonka väritin ProMarker tusseilla. Onnea teksti kohojauheella mustankimaltavaksi.
***
Tänään se sitten tapahtui! Armaani sai sormet hellinä ruuvailtuaan ja pähkäiltyään aikansa kasvihuoneen kehikon valmiiksi!!! Upealta se näyttää, uskokaa pois. Vielä ei voi laittaa muovia päälle kun yhä vaan tuulee kovasti.
 
Sen verran minäkin pääsin olemaan apuna, että kun kiinnitystolpille oli kuopat tehty armaani toimesta, piti koko rakennelma siirtää oikeaan kohtaan. Nostimme kahdestaan ensin toisen reunan ja sitten toisen reunan ja lähes kerralla selvittiin. Mitä nyt ihan vähän hienosäätöä.
 
Jännityksellä odottelemme tyynempää keliä!
 
Tänään on ollut lämmintä mutta iltapäivästä alkoi nousta pilviä jotka peittivät auringon kokonaan ja viilensivät samalla sään reippaasti.

Kannoin jo aamusta pelakuiden taimet ulos, mutta kävin hakemassa sisälle lämpimään kun alkoi viiletä, etteivät ihan säikähdä Suomen suvea reppanat.

Aamusella käväisimme ensin pankkia ryöstämässä, mikä meni mönkään, kun automaatti ei toiminut, luki, että suljettu! Sitten tenkkapoota, että milläs maksetaan kaupassa? Onneksi armaallani sattui olemaan seteli jolla saimme ostokset tehtyä kunnialla.

Kirjastosta viimeinkin tilattu kirja ja ylioppilaskortteja kampaajan laatikkoon. Ruokakaupan pihassa tutulta kolmen kortin tilaus ja kotosalla lähinaapuri käväisi vielä tilaamassa kolme korttia, eikä sovi unohtaa entisiä tilauksiakaan, joten ei ainakaan ihan heti tarvitse miettiä mitä tekisi :)

Hyvä niin. Laiska luonteeni tarvitsee aina välillä potkua persauksiin, että saisin jotain aikaiseksi.
 
Iltapäivällä hurruuttelin ensi kertaa tänä keväänä nurmikkoa lyhemmäksi. Kone meinasi ottaa lunkisti, eikä suostunut ensin ollenkaan käyntiin vaikka armaani kiskoi tosissaan. Se kai auttoi, kun sanoin, että antaa olla, ehtiihän tuota huomennakin, kun heti pärähti mokoma käyntiin!

Rankkaa työntelyä epätasaisessa maastossa mutta tekee hyvää käsivarsilihaksille varsinkin, joten sisulla puursin koko nurmialan niin pihasta, puutarhasta kuin kesäkeitaaltakin ja sitten vielä käsin kiskoin marjapensaiden juurilta nokkosia sun muita, joihin ei kone pääse käsiksi.
 
Nyt on entisten mustelmien ja naarmujen lisäksi muutama uusikin koristus käsivarsissa ja jaloissa :)

3 kommenttia:

  1. Nii no jos se teijä leikkur ker on Frankile sukkuu, ni sen kans monest toimii just tuommone käänteine psykologia. "Eihä tää leikkur varmast ois tähä ennää kyentkää, turha koittaa..." ja PÖRR ko lähtöö käyntii välittömäst. Semmosii ne.

    VastaaPoista
  2. Jälleen oivallista ideointia!!
    Huippuhienosti kohokuvioitu vain reunat... empä oo keksiny!!
    Huh huh kun reipasta menoa siellä muutenkin!!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!