Lukijat

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Vanhan mökin taikaa ja temppuileva ruohonleikkuri

Happiness is Your own Cottage!
Olen kuullut sanonnan: 'Oman mökin omistajan onni kestää elinajan', joten onnitella sopii jos oman mökin onnistuu saamaan! Kun vielä mökki on vanhoista hirsistä ja täynnä muistoja, on varmaankin sinne aina kaipuu.

Haastekuva näytti minusta ihan tälläiseltä ikkunarivistöltä!

Ikkuna-aukot raamitettu ja 'lasitettu'. Laseina palaset aukkokirjekuoresta ja kirjekuoren sisustaa sitten vielä 'lasin' takana.Vanhanajan ruusuoksa tuoksuu seinustalla ja perhoset lentelevät kuumana kesäpäivänä. Musta tausta tekstiin nettilöytö.Värittelyt tusseilla.
***
Kummallinen pilvinen helle jatkuu. Lähes kaksikymmentä lämpöastetta ja kuitenkin aurinko vain pilkahtaa joskus harvoin taivaalta! Omituista.

Ajattelin rynnätä heinikon kimppuun heti aamusta ruohonleikkurin kera, mutta yöllä oli satanut ja joka paikka märkänä. Ei sitten voinutkaan aloittaa ajoissa :( Koko päivän on näyttänyt siltä, että ihan milloin vain voisi sataa, eikä tuule kuin nimeksi, joten heinikot kuivuvat hitaasti.

Ruuan jälkeen aioin kuitenkin yrittää. No yrittämiseksi se sitten jäikin. Kone ei suostunut lähtemään käyntiin... Armaanikin yritti mutta ei mokoma rakkine ynähtänytkään. No ajattelin, että antaapa vähän seisoskella ja totutella mahdolliseen työntekoon ja nyhtelin jokusen rikkaruohon odotellessa.

Kokeilin kiskoa käyntiin ainakin viiteen kertaan, välillä jo opettelin muutaman sadattelunkin, ei auttanut sekään joten jospas potkaisisi? No ensin kuitenkin kokeilin, onko kaikki namikat ja letkut ja vaijerit sun muut näkyväiset osiot paikallaan ja kas, irti roikkui pätkä johtoa ja jonkinlainen vastakappale sytytystulpan päältä.

Aitona ihmelapsena laitoin kappaleen tulpan päälle ja johan lähti käyntiin! Kyllä tuntui hienolta kun olin ratkaissut ongelman ihan itse.

Vaan lyhyeksi jäi onni ihmelapselle. Sammui mokoma muutaman kierroksen jälkeen pikku pläntillä. Irti oli sama pönikkä ja taas laitoin kiinni. Käyntiin ja pikkuisen työtä, sammui ja taas fiksasin ja käynnistin ja ajelua ja sammui...

Sitten ulkoilutin vempeleen rantaan armaani luo josko hän keksisi miten namikka saadaan pysymään paikoillaan. Eipä muuta kun kaupan kautta, on joku poikki eli rikki.

Vaan kun en ota uskoakseni, etteikö kunnon teippi/purukumi/kapula systeemi olisi kuitenkin toimiva, piti kokeilla. Erikokoisia ja mallisia puupalikoita, kiviä ja jos vaikka mitä. Vaan ei niistä kovin pitkäksi aikaa iloa ollut, rikki mikä rikki. Kun kone pärähtää käyntiin se myös tärisee ja tipauttaa pois kaiken irtonaisen, myös minun viritelmäni :(

En siis saanut tämänpäiväiseksi aikomaani urakkaa kuin hiukan alkuun. Toivon vaan, ettei ala sataa yölläkään,  että heti huomenna kaupasta osa ja sitten uudella innolla ulkoilemaan! Ruoho nimittäin kasvaa ihan silmissä, eikä siihen kohta enää pysty konekaan!

1 kommentti:

  1. Really, really pretty!! I love the natural look of this and the butterflies are wonderful! Thanks for joining us this week at Sketch Saturday!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!