Lukijat

perjantai 21. helmikuuta 2014

Suloinen neitokainen muotokortissa

Passion for ProMarkers Week 235   Shaped Cards - Muotokortteja
Sweetie!
Aina ei tiedä mitä omistaakaan, kuten kävi tämän muotokortin kanssa :) Löysin muutaman muotoonleikatun korttipohjan ihan muuta etsiessäni! Tähän haasteeseen olin jo päättänyt olla osallistumatta mutta onnekkaan sattuman kautta siis tässä yritelmäni.

Kohokuvioin etukannen lehden kylkiäis kohokuviotaskulla koukeroiseksi. Väritin nurkkiin 'silmät' samoilla sinisillä kuin leimakuvan silmätkin. Sinistä tökkäsin myös paperisiin lävistettyihin kukkasiin joilla koristelin korttia.

Kaunotar lienee Sweet Pie? Värittelin ProMarkereilla. Laitoin kimalleliimaa sinne tänne ja tökkäsin valkealla geelikynällä silmiin pisteet. Aika tehokasta eikö vain? Leimakuvan alla Enkulilta saamani palanen kuvioitua paperia. Harmi vaan että siinä ollut Eiffeltorni piti piilottaa kuvan taakse. Se kun olisi ollut pötköllään... Halusin juuri tuon väristä piparireunaa, eikä muuta löytynyt.

ProMarkers: Ivory, Blush, Oatmeal, Satin, Blossom, Rose Pink, Sky Blue, China Blue
***
Eilen tanssimassa. Tällä kertaa bussimatka sujui kommelluksitta. Ei rikkonaista ovea, eikä takaovesta kulkemista :) Ylhäisinä matkasimme minä ja Pika-Pullan konsulentti kahdestaan Parikkalaan asti. Sieltä autoon nousi yksi ihminen joka sai jäädä yksin matkustelemaan kun jäin pois Särkisalmella!

Kyllä ihmetyttää miten tuo linja kannattaa. Luulisi, että maaseudun ihmiset käyttäisivät niitä vähiä linjoja ahkerasti, että pysyisivät liikenteessä. Kas kun muuten ollaan tilanteessa jossa jokaisella olisi oltava oma auto. Siis ei yksi auto per perhe mitenkään riittäisi.

Tosin ikävä kyllä tilanne on jo nykyäänkin niin paha, että vähänkin syrjemmässä asuvilla on oltava oma auto. Ei linja-autoja, eikä junia kulje joka kolkkaan. Ei edes meille!!! Koulukyyti ajaa aamulla tästä ohi hakemaan koulukkaita ja joskus iltapäivällä tuo takaisin, siinä kaikki.

Ihmettelen aina Savonlinnaan junalla matkatessani, miksi ihmeessä juna ei pysähdy jokaisella laiturilla ja pysäkillä. Olisi siihen varmaankin tulijoita, jos aina vaikkapa tunnin välein porhaltaisi juna ja ottaisi kyytiin niin koululaiset, työhönmenijät kuin muut matkalaisetkin.

Vaan kumma kyllä minä en noista asioista määrää ...

Asiasta kolmanteen, eli tappioon. Pitihän sitä peliä koittaa toisella silmällä ainakin kurkkailla kun niin kovasti touhotettiin, että jokainen suomalainen katsoo, oli töissä, koulussa tai vapaalla. Siispä minäkin näin sen Suomen eka maalin ja taisin hurratakin. Muuta hurrattavaa ei sitten ollutkaan.

Onneksi sentään ruoka jonka katoin olohuoneen pöydälle TV:n ääreen oli hyvää. Ja jonkin ajan päästä keittelemäni jälkiruokakahvin kera nautittu mokkajäätelökin suli suussa makoisana.

Nyt sitten joutaa jo kirjoittelemaan tänne blogiinkin. Ja kaipa maailma on yhä paikoillaan ja oikeassa asennossa, vaikka peli hävittiinkin.

1 kommentti:

  1. It is lovely! Love the embossed paper! Thank you so much for sharing with us at PFP! Hugs Lotta xx

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!