Lukijat

torstai 26. heinäkuuta 2012

Kastepäivän kortti

Simon Says ... Anything Goes - Kaikki käy
Jostain syystä en saa kuvaa vaaleanpunaiseksi kuten se oikeasti on, vaan näyttää merkillisen sinertävältä. Liekö valaistusolosuhteet vai ihan pelkkää taitamattomuutta.

Kaunis vaavelikuva netistä, alla hieno pitsimäinen sydänkahviliina ja pikkukukkasia vielä soikion reunoilla, isommat jotka kuvasta paremmin näkee, on purettu mansetista, alinna kukkanauhasta pätkittyjä yksittäisiä valkeita kukkia.

Taustan tein skräppipaperista pilkkomalla pitsiosat rusetteineen erikseen. Tekstin reunuksen kuviosaksilla. Sen reunan väritin promarkerilla vaaleanpunaiseksi.
---
Eilinen meni mukavasti turistina Savonlinnan torilla siskon kanssa palloillessa :) Heti aamusta junalta suoraan kahvikojuille ja mansikkakakkupalaset eteen. Istuksittiin ihailemassa kaunista kesäistä vesimaisemaa ja päiviteltiin veden korkeutta kun norppapatsaskin hukkuu nenänpäätä myöten veteen!

Ei ollut tänä vuonna lokilla asiaa pesäpaikalleen. Sillä oli monena kesänä pesä vesisuihkun vieressä ja helläsydämisemmat ihmiset laittoivat jopa suojankin pesälle, etteivät poikaset jääkylmää virran vettä niskaansa saaneet, emosta puhumattakaan :)

Vaan nyt ei ollut edes kelluvaa pesää. Kävelysillan alta veneellä pääsee mutta nöyrä pitää olla ja kumartua alas jos ei tahdo päätään lyödä palkkeihin.

Sitten kaupoille ja kirpparille. Tällä kertaa onnisti kirppiksellä melkein ensi pöydässä: Löysin aivan uudenveroiset valkeat korkkarit joita olen metsästänyt aina kenkäkaupan tai kirpparin kohdalle sattuessa. Ostin nimittäin valkoisen kesälaukun hienostelutilaisuuksiin, enkä omista ainoatakaan paria valkeita kenkiä!

Lauantaina on juhlat joihin ne nyt saavat sitten ensikäyttönsä :) Muutakin uutta ja kivaa löytyi, eli Subway.
Vviime käynnillä sitä ei vielä ollut mutta nyt testasimme tarjonnan ja hyväksi havaitsimme. Otimme viisaasti vain 15 senttiset patonginpuolikkaat. Niin hyviä ja rapeita kuin olivatkin, ei kyllä yhtään enempää olisi mahtunut!

Kirjakaupasta ja Tiimarista löytyi papereita ja hätyyttelinpä yhden myyjärassukan, tosin tarkoittamattani, selittelemään vuolaasti miksi ei yhdessä lehtiöpinossa ollut lainkaan hintoja. Minulla kun on tunnetusti vino huumorintaju, menin kassalle lehtiö kädessä ja tokaisin, että löytyipä ihanan halpa tuote kun ei maksa mitään.
Siis ihan tosiaan vaan huumoria sen piti olla. Tyttöparka meni vaikeaksi ja melkein änkytti selitystä jokusen minuutin vaikka koetin naurahtaa ja selittää, ettei tosiaankaan haittaa vaikka nyt vasta hän ryntää niitä laittamaan....

No poishan sieltä piti lähteä hiukan häpeillen toisen hämmenykselle. Muissa liikkeissä yritin sitten pitää suuta soukemmalla ja jättää omat huomautukset vähemmälle.

Torin kautta piti vielä kerran kulkea kun matkasimme kassit täynnä siskon luo. Eikä nytkään ohi päästy ilman herkkuja. e,. ei enää ostella lörtsyjä, eikä edes mansikkapipoja nyt pitää ostaa TÖNKKÖJÄ!

Hups huijaa, aina sitä innovaatiota löytyy turistipaikkakunnalla :) Tönkkö on samaa taikinaa ja rasvassa paistettua ja täytteetkin samoja kuin lörtsyssä vaan malli on uusi, ihan kuin pitkä nakki! Ja sehän on tietty tönkkö, helppo,  mukavasti käteen käyvä malli.

Yhden tönkön jaksaa syödä pikkuisempikin turisti ja jos oikein nälkä on voi ostaa lihatönkköjä alkupaloiksi ja hillotönkköjä jälkiruuaksi niin johan alkaa nälkä lähtemään! Mekin ostimme iltapäiväkahveille omat tönköt, tottakai!

Loppuaika Savonlinnassa kuluikin ihastellessa puutarhaa jonka sisareni on saanut kukoistamaan upeasti. Vaatimattomana ihmisenä hän totesi, että jahka eläkkeelle pääsee niin sitten hän alkaa laittamaan sitä... Sain lupauksen taimista keväällä kun niitä jaetaan ja siirrellään uusiin paikkoihin. Jospa minunkin kukkapenkkini alkaisivat intoutua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!